Koska joulukuun 2025 muutosehdotus astui voimaan, kuljetusosastomme on saanut lähes jokaiselta EU:hun kahvia, kaakaota, puutavaraa tai nahkatuotteita kuljettavalta lähettäjältä saman kysymyksen: "koskeeko tämä asia meitä edelleen, ja milloin." Rehellinen vastaus on, että EU:n metsien hä
Asetus (EU) 2023/1115, EU:n metsäkadon torjuntaa koskeva asetus, tuli voimaan kesäkuussa 2023 ja korvasi vanhemman EU:n puuasetuksen puu- ja puutuotteille, jotka on kaadettu tai tuotettu 29. kesäkuuta 2023 jälkeen. Se kattaa seitsemän raaka-ainetta: naudat, kaakao, kahvi, öljypalmu, kumi, soija ja puu. Se kattaa myös pitkän luettelon niistä valmistetuista johdannaistuotteista, kuten nahka, suklaa, huonekalut, painettu paperi, renkaat ja elintarvikkeissa sekä kosmetiikassa käytettävät palmuöljyjohdannaiset. Jos
Mitä oikeasti muuttui joulukuussa 2025
Suurin yksittäinen väärinkäsitys, jota kuulemme tällä hetkellä puheluissa, on se, että EUDR siirtyi toistamiseen ja siksi lähettäjillä on toinen vuosi aikaa jättää se huomiotta. Tämä on puoliksi totta. Joulukuun 18. päivänä 2025 neuvosto hyväksyi virallisesti kohdennetun muutoksen asetukseen, joka julkaistiin virallisessa lehdessä asetuksena (EU) 2025/2650. Se siirsi suurten ja keskisuurten toimijoiden sekä kauppiaiden soveltamispäivää 30. joulukuuta 2026 asti, ja metsäalan ulkopuolisille mikroyrityksille ja pienyrityksille myönnettiin lisäksi kuusi kuukautta, 30. kesäkuuta 2027 asti. Tämä on ensimmäisen 12 kuukauden lisäksi, jonka komissio oli jo myöntänyt loppuvuodesta 2024, joten EUDR:n täytäntöönpanoa on nyt siirretty kahdesti ennen ensimmäisen sakon määräämistä.
Korjaus ei pienentänyt seitsemää raaka-ainetta eikä poistanut maantieteellisen sijainnin vaatimusta. Se muutti operationaalisesti sitä, kenen on toimitettava ilmoitus. Tarkistettujen sääntöjen mukaan täydellisen due diligence -selvityksen esittämisvelvollisuus kuuluu nyt ensimmäiselle toimijalle, joka tuo kyseisen tuotteen EU:n markkinoille, eli tulliselvitysvelvolliselle maahantuojalle, eikä jokaiselle myöhemmälle kauppiaalle, jakelijalle tai jälleenmyyjälle, joka käsittelee tavaraa sen jälkeen. Myöhemmillä toimijoilla on vain velvollisuus tallentaa ja säilyttää alkuperäisen selvityksen viitenumero. Mikroyrityksille ja pienille ensisijaisille toimijoille, jotka hankkivat tavaraa vähäriskisistä maista, kertaluonteinen yksinkertaistettu ilmoitus ilmoitustunnisteella korvaa täyden lähetyskohtaisen ilmoituksen. Jos rahtihuolitsijanne tai tulliasiamiehenne kertoi teille vuoden 2025 alussa, että jokaisen ketjun lenkin tarvitsi oman DDS:n (Due Diligence Statement), tämä ohjeistus on nyt vanhentunut.
Due diligence -lausunto ja paikkannusongelma
Asetuksen (EU) 2023/1115 ydinvelvoite ei ole muuttunut: operaattorin on harjoitettava asianmukaista huolellisuutta ja toimitettava huolellisuusilmoitus EU:n keskitettyyn tietojärjestelmään ennen kuin kyseinen tuote tuodaan EU:n markkinoille tai asetetaan viennin osalta EU:n markkinoille. Huolellisuusilmoituksella on osoitettava kaksi asiaa: hyödyke on peräisin alueelta, jolta ei ole hävitetty tai heiken
Yksi yksityiskohta, joka kannattaa huomioida monen alkuperän yhdistettyjä lähetyksiä varaaville: DDS on toimitettava kullekin tuotteelle ja tuotantomaalle erikseen, ja siinä on viitattava siihen tiettyyn tullimenettelyyn, jonka mukaisesti tavarat liikkuvat. Soijaa kolmelta eri tilalta yhteen konttiin yhdistävä lähettäjä ei voi luottaa yhteen yhdistettyyn ilmoitukseen, joka kattaa rahdin keskimääräisen riskin. Kunkin alkuperämaan sijaintitiedot on voitava jäljittää puhtaasti, ja tämä on yksi syy siihen, miksi rahtitoimistot pyytävät vientiyrityksiltä yhä useammin kyseisiä tietoja ehtona varausvahvistukselle sen sijaan, että ne pyydettäisiin matkan aikana.
Maan riskiluokituksen muutokset vaikuttavat siihen, mitä tarkistetaan
Asetuksen 29 artikla perusti kolmiportaisen maakohtaisen vertailujärjestelmän: vähäriskinen, tavanomainen ja korkeariskinen. Se perustui metsäkadon määrään, maatalouden laajentumistrendeihin ja kyseisten hyödykkeiden tuotantotrendeihin. Euroopan komissio julkaisi ensimmäisen vertailuluettelon komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2025/1093 toukokuussa 2025. Vain neljä maata luokiteltiin korkeariskiseen luokkaan: Valko-Venäjä, Myanmar, Pohjois-Korea ja Venäjä. Ylivoimainen enemmistö kauppakumppaneista, mukaan lukien useimmat tärkeimmistä kahvin, kaakaon ja soijan alkuperämaista, sijoittuu tavanomaiseen luokkaan, ja pienempi ryhmä luokitellaan vähäriskiseksi.
Luokitus määrää tarkastusasteen, jota kansalliset toimivaltaiset viranomaiset soveltavat. Raportoidut vähimmäistarkastusasteet ovat 1 % toimijoista tai kauppavolyymista vähäriskisissä maissa, 3 % tavanomaisessa riskissä ja 9 % korkeariskisissä maissa. Tämä on merkityksellinen vaatimustenmukaisuussignaali reitityspäätöksille, koska korkeariskisestä alkuperämaasta peräisin olevan lähetyksen todennäköisyys joutua asiakirjatarkastukseen tai paikan päällä tapahtuvaan tarkastukseen on noin yhdeksänkertainen verrattuna vähäriskisestä alkuperämaasta peräisin olevaan lähetykseen. Se ei tarkoita, että vähäriskisten maiden rahti ohittaisi huolellisuusvelvoitteen. Vähäriskisistä maista peräisin olevia tuotteita hankkivien toimijoiden on edelleen kerättävä täydelliset tonttitasoiset geopaikannus- ja laillisuustiedot 9 artiklan mukaisesti; he vain oikeuttavat yksinkertaistettuihin tarkastuksiin rajalla sen sijaan, että he olisivat vapautettuja itse paperityöstä.
Mitä tämä tarkoittaa tavalliselle rahtivaraukselle
Varauspisteen näkökulmasta EUDR muuttaa hyödykelähetyksen dokumentointiprojektiksi, joka liittyy muuten tavalliseen rahtikuljetukseen. Käytännön toimintasarja näyttää tältä:
- Varmista, että HS-koodi ja tuotekategoria kuuluvat EUDR-liitteeseen ennen lähetyksen varaamista, ei sen jälkeen, kun se saapuu EU-satamaan.
- Kerää toimittajalta tai viejältä tilaustason paikkatieto- ja tuotantopäivätiedot, jotka olisi ihanteellista sisällyttää ostosopimukseen sen sijaan, että niitä jahtaa jälkeenpäin.
- Rekisteröi huolellisuuslausunto EU:n tietojärjestelmään, tällä hetkellä TRACES-alustaan, ja hanki viitenumero ennen kuin tavarat tuodaan markkinoille.
- Välitä DDS-viitenumero, ei koko lausuntoa, eteenpäin ostaville, jos yrityksesi ei ole ensimmäinen toimija, joka tuo tuotteen EU:n markkinoille.
Huolitsijan tehtävänä on varmistaa, että kontti ei lähde ennen kuin kyseinen viitenumero on olemassa, ja ilmoittaa, kun lähettäjä kohtelee EUDR-asiakirjoja tulliselvitysjälkeen tulevana jälkitoimenpiteenä eikä ennakkovarausvaatimuksena. Tämä on sama operatiivinen kurinalaisuus, jota kuvaamme hiilirajadokumentoinnissa CBAM 2026 maahantuojan opas-julkaisussamme, ja nämä kaksi järjestelmää päätyvät yhä useammin samalle tuontipisteelle, koska molemmat ovat EU:n rajasäännöksiä, jotka liittyvät tiettyyn hyödykeluetteloon ja raportointijärjestelmään, joka on selvitettävä ennen tavaroiden tulliselvitystä.
Sopimuksilla ja Incoterms-sopimusehdoilla on tässä suurempi merkitys kuin lähettäjät yleensä odottavat. Kuka tahansa, joka on laillisesti maahantuoja, eli osapuoli, joka hoitaa tavaroiden tulliselvityksen EU:hun ja saattaa ne EU:n markkinoille, on yleensä toimija, jonka on pidettävä hallussaan asianmukainen huolellisuusilmoitus. DDP-kaupassa myyjä säilyttää usein tämän roolin lopputoimitukseen asti, kun taas DAP- tai FCA-kaupassa EU:ssa sijaitsevasta ostajasta tulee tyypillisesti maahantuoja ja hänelle siirtyy DDS-velvoite sillä hetkellä, kun tavarat ylittävät tullialueen. Tämän vastuun virheellinen allokointi sopimuksessa ei johda vain kaupalliseen kiistaan, vaan se voi jättää lähetyksen ilman pätevää DDS-haltijaa siinä vaiheessa, kun tulliviranomaiset sitä vaativat.
Rangaistukset määritetään EU-tasolla ja pannaan täytäntöön kansallisesti
Asetuksen 25 artikla edellyttää jäsenvaltioita asettamaan tehokkaita, oikeasuhteisia ja pidäkkeellisiä seuraamuksia, joiden vähimmäistaso on EU:n tasolla: suurin sakko on oltava vähintään 4 % toimijan edellisen tilikauden kokonaisliikevaihdosta EU:n laajuisesti, ja korkeampi, jos se tarvitaan laiminlyönnistä saatujen taloudellisten etujen poistamiseksi. Liikevaihtoon sidotun sakon lisäksi asetuksessa säädetään vaatimustenvastaisten tuotteiden ja liiketoimesta saatujen tulojen takavarikoinnista, enintään 12 kuukauden määräaikaisesta poissulkemisesta julkisista hankinnoista ja julkisesta rahoituksesta sekä vakavien tai toistuvien rikkomusten tapauksessa tilapäisestä kiellosta saattaa kyseiset tuotteet ylipäätään EU:n markkinoille.
Koska täytäntöönpano on uskottu kansallisille toimivaltaisille viranomaisille ja tullille, tarkastuksen tai asiakirjatarkastuksen käytännön kokemus vaihtelee jäsenvaltion maahantulopaikan mukaan, vaikka 4 %:n liikevaihtokatto onkin koko unionin laajuinen vähimmäisstandardi, ei kansallinen yläraja, jonka yksittäiset maat voivat asettaa alemmaksi.
Mikä ei muutu
On syytä tuoda selvästi esiin, mitä joulukuun 2025 tarkistus jätti ennalleen, sillä olemme nähneet lähettäjien tulkitsevan yksinkertaistamista liian laajasti. Seitsemän hyödykkeen laajuus on sama. Vuoden 2020 joulukuun 31. päivän metsäkadon aikaraja on sama. Tonttikohtaisten paikkatietojen keräämisvaatimukset ovat samat, jopa matalariskisten maiden hankinnoissa. Muuttunut on se, kuka ilmoituksen tekee, lisäaika ennen täytäntöönpanon alkamista ja kevyempi ilmoituspolku pienimmille ensisijaisille toimijoille. Jos olet yritys, joka tuo kaakaota, kahvia tai puuperäistä tuotetta EU:hun ensimmäistä kertaa maahantuojana, olet edelleen se, joka omistaa huolellisuusilmoituksen ja sen takana olevan paikkatietoaineiston, riippumatta määräajan pitenemisestä.
Usein kysytyt kysymykset
Milloin EUDR astuu voimaan vuonna 2026?
Asetuksen (EU) 2025/2650, joka hyväksyttiin joulukuussa 2025, mukaisesti suurten ja keskisuurten toimijoiden ja kauppiaiden on noudatettava sitä 30. joulukuuta 2026 alkaen, samoin kuin puutavara-alan mikroyritysten ja pienyritysten on. Puutavaratoimialan ulkopuolella olevilla mikroyrityksillä ja pienyrityksillä on aikaa 30. kesäkuuta 2027 asti. Tällä korvataan aiempi 30. joulukuuta 2025 päiväys, jonka ympärillä monet tuontitiimit edelleen suunnittelivat. Toukokuussa 2026 komissio julkaisi yksinkertaistamispaketin ja vahvisti, ettei se avaa uudelleen ydinasetusta, mikä lopetti spekulaatiot kolmannesta viivästyksestä ja siirsi asian odotusvaiheesta täytäntöönpanovaiheeseen, joten suunnitelkaa näiden päivämäärien mukaan lopullisina.
Tarvitsevatko jatkojalostajat edelleen oman huolellisuuslausuntonsa?
Yleisesti ottaen ei, tarkistettujen sääntöjen mukaan. Täydellisen huolellisuusselvityksen toimittamisvelvollisuus EU:n tietojärjestelmään kuuluu nyt ensimmäiselle toiminnanharjoittajalle, joka saattaa tuotteen EU:n markkinoille. Jälkikauppiaiden ja käsittelijöiden on hankittava ja säilytettävä kyseisen selvityksen viitenumero sen sijaan, että he toimittaisivat päällekkäisen selvityksen, mikä on yksi merkityksellisemmistä yksinkertaistuksista joulukuun 2025 tarkistuksessa.
Tarkoittaako matalariskisestä maasta hankkiminen, että voimme ohittaa sijaintitiedot?
Ei. Maariski-luokitus artiklan 29 mukaisesti vaikuttaa siihen, kuinka usein kansalliset viranomaiset tarkastavat lähetystä. Raportoidut vähimmäistarkastusprosentit ovat noin 1 % matalan riskin, 3 % normaaliriskisille ja 9 % korkean riskin alkuperämaille. Se ei poista perusvaatimusta kerätä peltotason paikkatieto- ja laillisuustietoja jokaisesta lähetyserästä artiklan 9 mukaisesti.
Miten EUDR on vuorovaikutuksessa muiden EU:n tuontivalvontajärjestelmien kanssa?
EUDR toimii muiden hyödyke- ja tuotespesifien EU:n raja-alueiden rinnalla sen sijaan, että se korvaisi ne. Terästä, alumiinia tai sementtiä EUDR-alueen tavaroiden rinnalla kuljettava lähettäjä voi joutua käsittelemään myös hiilirajailmoitusta, ja eri Incoterms-ehtoihin myyty lähetys voi muuttaa sitä, kuka on laillisesti maahantuoja ja siten kuka omistaa DDS-ilmoituksen. Kannattaa tarkistaa sekä CBAM-tuonnin opas- että DDP vs. DAP erittely-palvelumme, jos lähetyksesi koskee useampaa kuin yhtä näistä järjestelmistä.